15

helmi 2018

Suomen metsä

Istuin metsässä. Katsoin tuulen havisuttamia puita. Olisin voinut istua siinä tunteja, ehkä päiviä. Havahduin kun puhelimeni soi. Se oli siskoni, harkitsin vastaamista pitkään mutta päätin kuitenkin vastata. Ei olisi tarvinnut vastata, sisko kysyi vain missä laturi oli.
Yhtäkkiä kun istuin siinä, jostain kuului outo ääni. Säpsähdin ja käännyin ympäri. Takanani seisoi tyttö, hän tuijotti minua. Hänellä ei ollut kenkiä ja hänellä oli vain keltainen mekko päällään. Oli vähän kylmä olla niin vähissä vaatteissa joten kysyin: “Eikö sinulla ole kylmä?” “Ei” tyttö vastasi ja jatkoi tuijottamista. “Mikä sinun nimesi on?” tyttö tuijotti hetken ja sanoi: ” Auroora”. En oikein tiennyt mitä sanoa joten päätin vain olla hiljaa. Yhtäkkiä tyttö puhui taas: “Mikä sinun nimesi on?” “Emma” vastasin ja hymyilin hennosti. En ole kovin sosiialinen joten olisin mielummin vain ollut hiljaa ja katsonut maisemia. Auroora jatkoi minun tuijottamista, hän oli blondi, pitkä ja sinisilmäinen. Kuulin että hän alkoi lähteä ja minuun iski vielä viimehetken tarve sanoa jotain. “Hei kuule, kuka olet?” “Suomineito” hän vastasi ja katosi ilmaan.